Vaatteet omilla mitoilla Kaavakoulusta

Kestävän ompelun esikuvana 1950-luvun vaatteet

posted in: Kaavakoulu | 0

Oletko koskaan tutkinut vanhoja lehtiä? Itse bongaan vanhat lehdet aina kirppiksiltä ensimmäisenä. Niissä on jotakin tosi viehättävää. Ehkä siksi, että ne kertovat menneestä ajasta ja sen ajan arvoista niin paljon ja suoraan. Ne lisäävät ymmärrystä eri aikakausia kohtaan. Sekä kuvin että tekstein. Erityisesti minua kiinnostaa näissä lehdissä ompelu ja vaatteet eri aikoina.

 

Selailin tässä joku aika sitten Sorja -lehteä vuodelta 1951. Se on muotilehti, josta löytyy vaatemalleja lapsille, naisille ja miehille. Tämä kyseinen lehti sattui olemaan kevät- ja kesäkaudelle. Vaatteet eivät ole ostettavissa, vaan se on ompelijan mallilehti. Siitä voi valita mallin, jonka ompelija toteuttaa. Jäin tutkimaan tätä muotilehteä pidemmäksi aikaa.  Mietin, kuinka aika on muuttunut tuosta vuodesta 1951. Ja kuinka tämä muutos näkyy pukeutumisessa. Ja mikä vaikutus pukeutumisen muutoksella on ollut mm. ilmastonmuutokseen.

 

Kun lehti ilmestyi, elettiin aikaa jolloin vaatteet tehtiin täällä Suomessa pääasiassa villasta, puuvillasta, pellavasta eli luonnonkuiduista. Jotka oli kasvatettu täällä Suomessa. Puuvilla tietysti tuli muualta. Ei tullut turhia kilometrejä ja päästöjä vaatteiden kuljetuksesta. Oli vain kangaspakkoja, jotka kuljetettiin ompelijalle tai kauppaan myyntiin. Silloin ei mietitty mikromuoveja tai tehty vaatteita kierrätysmateriaalista. Toki vaatteita kierrätettiin; korjattiin ja muokattiin uuteen malliin. Mekko pienennettiin äidiltä tyttärelle ja housut isältä pojalle. Oli itsestään selvää, että vaatteet tehtiin vuosiksi eteenpäin; kestävyys, ajattomuus, istuvuus ja hyvä materiaali olivat tärkeitä. Oli tiedossa kuka vaatteen oli tehnyt, missä ja millaisissa oloissa. Usein vaatteet tehtiin kotona. Toisinaan tuli kotiin ompelija, joka teki vaatteet koko porukalle.

 

Kun vaatteista ei enää ollut vaatteiksi, tehtiin niistä matonkuteita ja ne palvelivat mattoina vuosikymmeniä. Omassa tuvassani näitä räsymattoja vieläkin pidän. Ilmastonmuutos on tänä päivänä käsin kosketeltavaa ja joka suhteessa ihmiskunnan on tehtävä kulutukseen muutoksia. Muotiteollisuus tekee työtä hartiavoimin, että ihmiset saadaan ostamaan ja kuluttamaan enemmän ja enemmän. Vaatteita ei käytetä loppuun, vaan ne viedään kirppikselle. Tämä ei kuitenkaan ratkaise sitä ongelmaa, että vaatteita tulee koko ajan lisää ja lisää tähän maailmaan. Johonkin ne päätyvät aina.

 

Oikeastaan haluaisin tähän päivään tuoda enemmän sitä asennetta, jolla vaatteet tehtiin ennen. Ommeptiin itse hyvästä ja kestävästä materiaalista. Tehtiin kaavasta hyvin istuva, koska haluttiin tehdä istuvat vaatteet. Vaatteet tehtiin myös kovaan käyttöön ja niiden piti kestää käyttöä pitkään. Niistä ei luovuttu ennen kuin on pakko. Vaatteita myös korjattiin ja niistä huolehdittiin. Ja kun ne ei enää käyttäjälleen mahtuneet, uudistettiin seuraavalle. Miksi? Koska ei ollut rahaa ja materiaaleja yllin kyllin. Oli pakko käyttää harkintaa ja tehdä vain tarpeeseen.

Tähän tkiteytyy myös Kaavakoulun perusajatus. Kun tehdään hyvät ja istuvat peruskaavat omilla mitoilla, ei tarvitse ommella riskillä. Säästyy aikaa ja materiaalia. Ja onnistumisprosentti on suurempi. Ja vaatteesta tulee malliltaan mukava, omalta tuntuva  ja hyvin istuva, jolloin sitä haluaa käyttää pitkään. Kuka nyt lempivaatteesta haluaisi luopua 🙂

Myös ompelussa voin kuitenkin ylikuluttaa. Ja siksi pitää olla tarkkana, ettei lähde jokaisen uuden kuosivillityksen perään, vaan käyttää aikaa vaatteen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun. Rakentaa ikään kuin oman vaatekaapin mallistoa, jossa vaatteet natsaavat yhteen toistensa kanssa. Harkinta, suunnittelu ja tarpeeseen ompelu on yksi keino säästää ympäristöä ompelussa.

 

Jos haluat ommella ympäristöä säästäen, pohdi näitä kysymyksiä:

Haluanko minä ompelijana, että kankaat ja vaatteet ovat ekologisesti ja eettisesti kestäviä?

Onko minulla oikeasti tarve vaatteelle, jonka suunnittelen tekeväni?

Onko materiaali ajaton ja laadukas? Mitkä ovat laadukkaan materiaalin kriteerit minulle?

Kuinka pitkään haluan tekemääni vaatetta käyttää? Vuoden vai viisi vuotta?

Onko vaatteen malli ja tekniset ratkaisut sellaiset, että se kestää vaikkapa 5 vuotta?

 

Kestävällä ompelulla vaikutat paljon omalta osaltasi ilmastonmuutokseen. Unohtamalla trendivaatteiden shoppailun ja tekemällä vaatteet itse, olet jo pienentänyt omia vaatepäästöjäsi paljon. Kun hankit kankaan ja teen vaatteen siitä, on monta kuljetusta jäänyt välistä pois. Samoin kuin vaatteisiin laitettavat esimerkiksi rypistymistä tai homehtumista estävät kemikaalit. Jos teet vaatteen kierrätyskankaasta, säästät ympäristöä vielä enemmän.

 

Paljon on kiinni tahdosta ja asenteesta. Kuten vuoden 1951 Sorja -lehti näyttää, pukeutua voi tyylikkäästi myös maapalloamme ajatellen.  

[TheChamp-FB-Comments]

Vastaa